Taitoradio-projektin toisessa osassa Marika Sarha Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:stä ja Miia Collanus Käspaikan ystävät - käsityö verkossa ry:stä keskustelevat käsityöstä ja läsnäolosta Punontakurssilla Porvoossa huhtikuussa 2012. Videon kesto on 10:12 min. Siinä on vain yksi kuva, joten Taitoradiota voi helposti kuunnella myös käsitöitä tehdessään. Lähetys on kuunneltavissa Youtubessa sekä blogeissa http://blogi.kaspaikka.fi ja http://taitavatyyppi.blogspot.com
30.5.12
24.5.12
Punainen!
![]() |
| Karjalaista kirjontaa |
Punainen liittyy vahvasti karjalaisuuteen.Vanhassa Karjalan kielessä punaista tarkoittava sana "ruskia" on merkinnyt myös kaunista. Moni karjalaiseen perinnekäsityöhön liittyvä asia onkin punainen: Olkainhameet, sarafaanit ja feresit olivat usein ruskeanpunaisia, niin kuin sorokka-päähinekin. Käspaikat, käsipyyhkeet, joilla uskottiin olevan myös maagisia voimia, kirjoittiin punalangalla pellavaisella pohjalle.
Tiilenpunaiset langat ja kankaat olivat alun perin ahomataralla värjättyjä. Myöhemmin, teollisesti värjättyjen kankaiden yleistyessä, kumakka, punainen puuvilla, sai suosiota erityisesti paitojen ja käytettiin päähineiden koristeena.
Luonnonväreillä värjäys tuottaa pehmeitä, toisiinsa sointuvia värejä. Hehkuvat, kirkkaat värit puuttuvat kokonaan - ainakin Suomi-kasveilla värjätessä. Hyvät punaiset ovat erityisen hankalia - ja ehkä juuri siksi hyvin haluttuja.
Karjalaisten käyttämä matara on vanha suomalainen värjäyskasvi. Sen juurista saatava väri on kaunista ja kestävää. Mataralla ei oikein enää värjätä, vaikka luonnonväreillä onkin oma, kasvava kannattajajoukkonsa. Luonnonvärjäyksen trendi - jos näin voi edes sanoa- on siirtynyt sienivärjäykseen. Veriseitikit ja verihelttaseitikit ovat halutuimpia punaisen värin lähteitä. Tiilenpunaisen sävyissä -ja huonona sienivuotena- värjärit tyytyvät tuontikasviin, krappijuureen.
Karjaisen laulunsanoin: Lähtekääm, sisot, sinelle, Keltaheinään, me kälykset, Mataraan! Kesä on värjäyksen aikaa - kaikki nyt mökille väripatojen ääreen.
Lisätietoja
Lisää tarinoita punaisesta väristä Colorian sivuilta
Karjalaisesta kulttuurista kertoo Karjalan sivistysseura
Ohjeita luonnonväreillä värjäämiseen Riihivillan sivuilta
Luonnonvärejä ja apuaineita voi ostaa Tetri Designista
11.5.12
Rakastan käsitöitä
Mistä se rakkaus käsityöhön oikein syntyy? Unelmista, toiveista, lapsuuden muistoista? Taitava tyyppi lauloi virsiä vanhan körttimummonsa kanssa ja ompeli nukenvaatteita, Taito Åbolandin Eliisa Riikosen tarinan voi kuunnella ja katsoa oheisesta videossa. Tästä linkistä myös på svenska.
7.5.12
Kissa se langalla leikki
KISSAN LEIKKIÄ
Mykkyrässä, mäkkyrässä
lankakerä missä?
Sykkyrässä, säkkyrässä
kissan käpälissä.
(teksti -tuntematon tekijä)
30.4.12
Tarina löytämisestä
![]() |
| Annika Saarikko, puku Mirka Tuovinen |
Tämä on tarina helmen löytämisestä. Tarina on vanha, viime vuodelta, mutta silti niin ajankohtainen.
Oli talvi. Kuopion torilla eräs takki kiinnitti matkailijan huomion. Opiskelijatytöllä oli päällään retrotoppaa: 60-70-lukujen kankaaseen oli yhdistetty selkeä ja raikas malli. Matkailija ei ollut koskaan nähnyt moista. Ei ulkomailla, ei Helsingissä, eikä kotipaikkakunnalla Turussa. Tuollainen oli saatava.
Matkailijamme ei ollut ihan kuka tahansa kadun tallaaja, vaan nuori kansanedustanainen. Se oli hyvä juttu, sillä poliitikoilla ei ole tapana kursailla. Kansandustaja astelikin ohikulkijan luo ja kysyi suoraan, mistäs moisen tuotteen voisi ostaa, se kun oli niin upea. Suora kysymys tuotti suoran vastauksen: Kävi ilmi, että takin oli suunnitellut Mirka Tuovinen. Mirkalla oli työhuone Varpaisjärvellä, Kuopiosta 60km koilliseen.
Näin sattuman kautta alkoi Mirka Tuovisen ja Annika Saarikon yhteistyö. Mirka suunnitteli vaatteita, teki mittatilauksesta tai tuunasi valmiita mallejaan. Myöhemmin Annika kysyi Mirkalta, haluaisiko hän suunnitella puvun itsenäisyyspäivän juhliin. Mirka otti haasteen vastaan, vaikka jännittikin työtä. Hyvä oli, että otti. Kravaattikirjontaa oli tuskin aikaisemmin nähty presidentin linnassa.
---
Ja mikä on tämän tarinan opetus? Pidä silmät auki, niin voit löytää arjen helmen missä tahansa, miten tahansa.
Kotisivut: Mirka Tuovinen
27.4.12
Käsityöääni - arvoitus ratkeaa
| Punotaan palttinaa |
Ei.
Ääninäytteessä vikkelät sormet työskentelevät paperin kimpussa. Siinä punotaan paperisuikaleista koria.
Nyt kun tiedät tämän, kuuntele näyte uudestaan. Kuvittele mieleesi lähes valmis pieni paperivasu. Uusi paperisuikale pujotetaan reunan jatkeeksi, aina yhden jo pujotetun suikaleen yli, yhden ali, yhden yli... Kuuluu rapina, kierrokset kasvat ja vasu valmistuu...
Virtuaalinen punonta ei riitä, nyt on jo pakko tehdä itse jotain! Onneksi punomisesta on runsaasti tietoa internetissä, esimerkiksi Kierrätyskeskuksen , Suomen käsityön museon tai tutun Käspaikan sivuilla. Tai kenties sitä innostuisi menemään syvemmälle punonnan maailmaan, punomaan omat tuohivirsunsa Pohjoismaiselle käsityöleirille?
Kirjallisuutta punonnasta:
Arponen: Opimme punomaan (1982)
Launonen & Lindell: Olkiaarteet (2005)
Rinne: Kauneimmat pajutyöt (2005)
Saarikoski: Kaislakranssista heinähelmeen (2004)
Saarikoski & Savolainen: Kaislanpunonta (2005)
23.4.12
Käsityötä kaikille aisteille
Käsityö ei ole vain tekemistä. Se on pajun tuoksua -lampaanvillan hajua-, puupinnan kosketusta, neulomisen ääniä. Käsityö herättää kaikki aistit.
Nyt, kuuntele laita silmät kiinni. Kuuntele äänimaisema, kuvittele itsesi tekemään käsitöitä. Mikä on sinun käsityösi? Mistä ääni kertoo, missä olet, mitä teet, millä materiaalilla?
27.4 paljastamme, mikä käsityöääni on kyseessä.
Taitava tyyppi kerää äänimaisemia yhdessä Säikeiden kanssa. Myös sinä voit osallistua; nauhoita vaikkapa matkapuhelimella omaa käsityöääntäsi. Voit jakaa äänen lähettämällä sen Taitavalle tyypille julkaistavaksi tai julkaise se itse esimerkiksi Audioboo -palvelun kautta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


