Käsityö on huippusuosittua!

 Ylekin sen tietää, verkkosivuilla uutinen Käsityö elämässä-juhlavuodesta: Ylen uutiset

Lisää TV:n puolella kuuden uutisten kulttuuriosiosa: Uutiset ja kulttuuri 28.1.2013

Taito on avain

"Kietoudu siihen kylmänä iltana sohvalla" - huopia Tekemisen iloa-mallistosta

"Käsityö kävelee vastaan suojatiellä, otat sen käteen iltateellä tai kietoudut siihen kylmänä iltana sohvalla. Pieniä kohtaamisia – pieniä, intiimejä näyttelyitä. Hyvin henkilökohtaista ja julkista samaan aikaan."

Lainaus on Näpsä-käsityökoulun rehtorin Marja-Leena Seilon upeasta artikkelista Taito=avain. Kyseinen artikkeli löytyy  Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran vasta julkaisemasta e-kirjasta  Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä 

Teoksessa kirjoittavat 36 asiantuntijaa pureutuvat artikkeleissaan kulttuurisesti kestävän kehityksen keskeisiin teemoihin. Teoksessa kerrotaan myös, mitä kulttuurisesti kestävä kehitys tarkoittaa kasvatuksen näkökulmasta. Kasvatuksen avulla voidaan turvata ne kulttuuriset taidot, joita tarvitsemme sekä paikallisyhteisöjen että monikulttuurisen maailman jäseninä.

Teoksen julkaisija on Suomen Kulttuuriperintokasvatuksen seura.

Tarinasta syntynyt tekstiili

Menin Ruotsiin

(yksityiskohta)

Raija Rastas 2011

32 x 42 cm

Ompelu, kirjonta, kuvansiirto, puuvilla, helmet, metallinappi

Menin Ruotsiin 18.8.1944 sotalapsena. Olin 10-vuotias. Lempi-äiti ja Sanelma-sisko olivat saattamassa. Ennen lähtöä kävimme Helsingissä Korkeasaaressa, jossa kuvaaja otti kuvan minusta penkin luona.

Lähdimme lentokoneella Malmin lentokentältä. Minua jännitti. Mukana oli muitakin sotalapsia, mutta ei ketään tuttuja. Näin koneen ikkunasta peltoja.

Minut sijoitettiin Karoliniska Sjukhusetin sairaalaan, jossa jalkani leikattiin. Kaarlon viikate oli osunut oikean jalkani nilkkaan Koivistolla Karjalankannaksella omassa pihassa. Ontuvan nilkkani vuoksi minua kutsuttiin linkkaseksi.

Kun sain kurkkumätäbakteerin, minut siirrettiin epidemiska sjukhusetiin. Olin Ruotsissa sairaaloissa vuoden ajan.

Raija Rastaan kotisivut http://www.raijarastas.fi/

Villiinnytään virkkauksesta!

Pohjanmaan maakuntalapanen

Jurvalainen Serafia Rinta valmisti 1880-luvulla sulhaselleen kauniit kirjovirkatut lapaset ja rannekkeet, jotka molemmat ovat villaa. Pohjavärinä on punainen, ja apilakuviot on virkattu vihreällä ja mustalla. Kun sulhanen laittoi lapaset käteensä, kaikki tiesivät, että seurustelu oli vakavaa. Liekö Sofian lahja ollut esikuvana Pohjanmaan maakuntalapaselle, josta kuva yllä?

Punainen oli aikansa ykkösväri. Kuvioihin valittiin vihreää, keltaista ja sinistä sekä lilaa, roosaa ja valkoista. Kontrastit olivat voimakkaita: virkattujen luomusten tuli näkyä kirkolta kotiin; olihan tarkoitus että ihmiset huomaisivat taidonnäytteet. Kirjovirkkauksia käytettiin paljon juhlissa.

Sofian lapasten apilakuvio ei ollut ihan sieltä tavallisemmasta päästä. Geometriset kuviot olivat suosituimpia. Muita käytettyjä kuvioita kirjovirkkauksessa olivat kukka-aiheet, ässänväärät, ornamentit ja köynnökset sekä vuosiluvut. Silloin tällöin, Sofian tavoin, innostuttiin apilanlehdistä, linnuista, kruunuista, tähdistä, risteistä ja aakkosista.

Apilanlehti-kuvio tunnetaan myös lähimaissa, ainakin Norjassa ja Virossa. Miten ihmeessä Sofia innostui maailmanluokan muotijutuista? Muuttiko paikkakunnalle ulkomaan eläviä - toiko joku kauppias joskus matkoiltaan apilanlehti-tuliaisia? Jotenkin Trondheimin museosta löydetty malli on päätyi Jurvaan ja sieltä puolestaan Taito Österbottenin, eli tutummin Loftetin suunnittelemaan lapaseen.

Mutta se onkin jo toinen tarina. Villiinnytään nyt virkkauksesta!


Lisätietoja:
Kirjovirkkaus Suomen käsityön museo 
Käsi- ja taideteollisuusyhdistysten maakuntalapasmallisto

Luutonen, Bäckman & Backman. Koreaa virkkaamalla. Arkmedia: Vaasa 2003.
Lind. Perinneneuleita. Gummerus Oy: Jyväskylä 2003

Käsityön härkäviikot

Kuva: Eveliina Suonto

"Alkkava härkäviikot, reikäleivät, rättipairat, presutupaka ja vittaköyret (Pomarkku)...

Loppiaiselta ei ole tietoa juhlapäivist, on vaan arkiviikkoi (Lapinjärvi), alakaa ehejät viikot, karvakengät, reikäleivät ja kalikkareet (Alavus), terveet viikot (Nilsiä) tai emäseläkä ettee aokee (Kangasniemi)."

Joulun jälkeisestä pyhättömästä kaudesta käytetään monia nimiä, tutuin nimityksistä lienee härkäviikot. Perinteisesti nimellä tarkoitetaan sitä, että juhlien jälkeen on taas tehtävä arkista, raskasta työtä, vähän niin kuin vetojuhtien. Härkäviikot ovat yhä  ihmisille paluuta arkeen: Ruokavaliota kevennetään mässäilyn jälkeen, joulukiloja tiputetaan uudella jumppaharrastuksella, pitävätpä monet tipatonta tammikuutakin.

Mutta mitä voisivat olla käsityön härkäviikot? Ehkäpä kerrankin voisi pidättäytyä kulutuksesta, talven ale-huumasta. Lähes jokainen meistä päätyy mainosten houluttelemina ostamaan vääränvärisiä, -kokoisia, - ja tyylisiä vaatteita. Ikään kuin sitä olisi pakko ostaa kun kerta halvalla saa.

Käsityön härkäviikkoina olisi syytä miettiä hieman omaa kulutustaan. Syömistä hillitään, miksipä ei myös muita elämän saroja! Rauhoitutaan kerrankin keskeneräisiin käsitöihin, etsitään kaapista rakkaat vanhat vaatteet, paikataan ja tuunataan niitä.

Esimerkiksi rakkaiden villasukkien parsimiseen antaa ensiapua http://www.taito.fi/taitopakki/, käsityön perustaitojen ensiapulaukku. Sivustolla löydät myös monta muuta perusohjetta.

Linkit:
Lainaukset, lisätietoa härkäviikoista, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Taitopakki, käsityön ensiapulaukku
Neuvot, materiaalit, tuunauskurssit: kysy alueesi käsi- ja taideteollisuusyhdistyksestä

Käsityön juhlavuosi 2013!

Kuva: Marjo Koivumäki

Vuonna 2013 tulee kuluneeksi 100 vuotta Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n perustamisesta. Juhlavuotta vietetään käsityön merkeissä. Nyt kaikki mukaan käsin tekemiseen ja tapahtumiin!

Ohessa poimintoja vuoden tapahtumista:

KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ –LYHYTELOKUVAKILPAILU

Kilpailuaika 1.11.2012–28.2.2013
Osallistu lyhytelokuvakilpailuun kuvaamalla yksin tai porukalla kolmen minuutin mittainen elokuva, jossa esittelet kuinka käsityö on osa sinun tai kaverisi elämää. Osallistuminen ei edellytä aiempaa harrastuneisuutta tai teknistä osaamista, vaan ainoastaan kiinnostusta käsityöharrastuksen tai -ammatin esittelyyn audiovisuaalisin keinoin. Lyhytelokuvan muoto on vapaa ja välineenä voi toimia mikä tahansa videokamerasta ja kännykästä vaikkapa flash-animaatioon.

Kilpailuun osallistut internetin välityksellä täyttämällä ilmoittautumislomakkeen ja lataamalla teokset Youtube- tai Vimeopalveluun.  Voittajat julkistetaan ja palkitaan tuotepalkinnoin 14.6.2013 KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -juhlanäyttelyn avajaisissa. Elokuvat ovat nähtävissä näyttelyssä 15.6.– 8.12.2013 ja osoitteessa www.käsityöelämässä.fi. Näyttelyn jälkeen valittujen lyhytelokuvien kopiot tallennetaan Suomen käsityön museon kokoelmiin.

---

SATA VUOTTA KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -VERKKOHISTORIIKKI

Käsityön juhlavuonna tuotetaan Sata vuotta, käsityö elämässä -verkkohistoriikki, joka esittelee käsityön hyväksi tehtyä työtä käsi- ja taideteollisuusyhdistyksissä. Kuluneen sadan vuoden aikana yhdistykset ovat olleet mukana tuottamassa Suomikuvaa. Verkkohistoriikki paljastaa miten ja miksi kunkin yhdistyksen toiminta lähti liikkeelle ja miten se muodostui palvelemaan yhteiskunnan ja oman paikka-kunnan tarpeita.  Käsityön ammattilaiset ja harrastajat ovat saaneet yhdistyksiltä tukea ja neuvoja tuotantoon ja markkinointiin niin 1900-luvun alussa, pula-aikoina kuin tänä päivänäkin. Ammattinimikkeet, tekemisen termit ja materiaalit ovat muuttuneet, mutta miten itse tekeminen on muuttunut?

Osallistu sinäkin muistoverkon kutomiseen. Kerro tarinasi käsityöstä ja lähetä 28.2.2013 mennessä käsityökuvia liittyen käsi- ja taideteollisuusyhdistysten toimintaan. Verkkohistoriikin tuottavat Suomen käsityön museo sekä Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry alueyhdistyksineen.  

---

KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -juhlanäyttely

15.6.–8.12.2013, Suomen käsityön museo, Jyväskylä

Tunnelmallinen koko perheen näyttely näyttää käsityön katu-uskottavana ammattina ja harrastuksena. Esillä on roppakaupalla trendikkäitä käsitöitä sekä läjäpäin värikkäitä materiaaleja, joihin pääset käsiksi. Voit kokeilla ajankohtaisia ja ikiaikaisia käsityötekniikoita, haistella uusia ideoita tai kierrättää vanhoja. Osa juhlanäyttelyn sisällöstä vaihtuu kuukausittain, joten uutta tekemistä ja nähtävää on aina käsillä. Koko käsityön museo pukeutuu juhlaan ja näyttää, mikä on ollut sata vuotta sitten ja nyt IN.

KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -juhlanäyttelyn tuottavat Suomen käsityön museo ja Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry yhteistyössä alueellisen käsi- ja taideteollisuusyhdistysten kanssa.
Lisätietoja: www.käsityöelämässä.fi


JÄRJESTÄ KOHTAUS UFOJEN KANSSA

Yleensä naisia kielletään järjestämästä kohtausta. Käsityön juhlavuonna kohtauksen järjestäminen on jopa suositeltavaa eikä sitä ole kielletty miehiltäkään. Kaikilla käsitöiden tekijöillä on keskeneräisiä käsitöitä eli UFOJA. UFO = UnFinished Object.  Nyt on aika siivota kaapit ja törmäyttää itsensä UFOILLA ja laittaa ne kiertoon.

Järjestä omalla paikkakunnallasi julkisella paikalla FLASH MOB -kohtaus. Kerro UFO-tarinasi ja ilmoi-ta kohtauksesta omalla ja Käsityö elämässä -Facebook-sivuilla. Näin varmistetaan, että UFOOSI tulee merkintä valmistumisvuosi 2013.

Seuraa tapahtumien vyöryä tammikuusta 2013 lähtien Käsityö elämässä -Facebook-sivulla:http://www.facebook.com/kasityoelamassa 

Nettisivulta löydät myös lisätietoa edellä luetelluista tapahtumista:
www.käsityöelämässä.fi