5.4.12

Paperimassatiikeri ja huopahattu


Taito-käsityökoulu Helmi, oppilastyö
Nimeni on MurMur  ja olen amurintiikeri. Sain nimeni siitä, että ihan pienenä, kun en vielä oikein osannut puhua, vastasin kaikkeen murmur. Se oli emostani hassunhauskaa! Näytin kuulemma suloiselta, kun rutistelin naamaani silmät kiinni äännellen epämääräisesti.

Minulla on 2 siskoa ja yksi veli. Juoksemme, leikimme, kinastelemme ja telmimme Itä-Venäjän, Mantsurian ja Pohjois-Kiinan salaperäisissä metsissä. Etelässä tammet ovat suuria ja ne osaavat puhua, pohjoisessa tundralla tuuli laulaa kitukasvuisten kuusien kanssa, aroilla heinä heiluu kuin meren aallot. Olisitpa täällä meidän kanssamme leikkimässä! Mielileikkini on piilonen. Meillä tiikereillä on niin hyvä suojaväri, ettemme löydä aina edes toisiamme korkeassa heinikossa!

Haluan kertoa sinulle erään tarinan: Eräänä aurinkoisena kesäpäivänä leikimme taas piilosta. Kyyhötin oikein hiljaa pienen tammen takana. Yhtä äkkiä kuulin askelia, ärräpäitä, kolinaa ja kalketta. Tiesin heti, että salametsästäjät olivat tulleet. Emoni oli varoittanut minua näistä vaarallisista ihmisistä. Metsästäjät halusivat vangita tiikereitä, sillä he uskoivat meillä olevan parantavia voimia. Oikeasti me amurintiikeripennut olemme aivan tavallisia pikku tiikereitä, samalla tavalla kuin ihmislapset ovat ihan tavallisia pikkuihmisiä. Ehkä metsästäjät luulevat meillä olevan taikavoimia, sillä olemme niin hyviä piiloutujia!

Yritin olla piilopaikassani mahdollisimman huomaamaton. Pidätin hengitystäni. Vihaiset äänet lähestyivät uhkaavasti. Pian yksi metsästäjistä oli askeleen päässä minusta. Vapisin ja pelkäsin. Mitä ne oikein tekisivät, jos saisivat minut kiinni? Näkisinkö enää koskaan emoa ja sisaruksiani?

Hyvä piilo ja emokultani pelasti minut. Juuri kun metsästäjä oli astumaisillaan päälleni, emo huudahti metsän laidasta metsästäjien kielellä ”Menkää pois, tämä on meidän metsästysmaatamme!” Metsästäjät luulivat emon olevan toisesta salametsästäjien joukkiosta ja perääntyivät kiireesti pahoitellen. Pelastuin niukin naukin.

Seikkailun jälkeen päätin opetella ihmisten kielen. Siksi minä osaankin kertoa tämän tarinan sinullekin.

Olisi oikein mukava, jos voisimme tutustua! Olen nyt käymässä Suomessa. Voit tavata minut Designikkunassa Vantaalla 9.4 asti tai sitten Täpliä, raitoja rytmejä karnevaalissa 14.4 Helsingissä Espan puistossa.

---
 
Paperimassatiikeri ja huopahattu on valmistettu käsityön taiteen perusopetuksessa Taito-käsityökoulu Helmessä, joka toimii useilla paikkakunnilla Uudenmaan alueella. Opetusryhmiä on lapsille, nuorille sekä aikuisille. Lisätietoja matkasta käsityön inspiroivaan maailmaan sivuilla http://www.taitouusimaa.fi/kasityokoulut/

Lisätietoa amurintiikereistä sivulla http://www.korkeasaari.fi/amurintiikeri

Ei kommentteja: